Kohti Malesiaa

Viisumi alko vetelemään loppujaan, painelin siis turistiviisumilla sen melkeen 45pv mitä saa suoraa maahan tullessa ilman että hakee erikseen viisumia. Tämä tietääkseni on kyllä nyt muuttunut/muuttumassa takaisin siihen 30pv mitä se on aina ennen ollut. Eli ei muuta kun kamat kasaan ja eteen päin. Otin speedboatin saarelta Ranoningiin, satamasta taksilla bussipysäkille josta vaihtelin paikallisbussiin kohti Khao Lakia. Tämä kaikki kustansi yhteensä 650 bathia, eli noin 17,5€. Melko halpaa sanoisin. Ajattelin että pysähdyn siinä enkä jaksa mennä enää Phukettiin asti.

Paikallis bussit toimii todella hyvin Thaimaassa. Ne on hyvin edullisia ja melkeen aina myös jopa ajallaan poiketen vähän normaalista Thaimaan aikataulusta. Bussit on hyvä kuntosia ja ilmastoituja, joten suosittelen näitä. Tuokin 3,5h matka makso vaivaset 5e. Bussissa matkalla taas kerran oli armeijan pysätys ja tulivat kyselemään henkkareita. Paikallisilta ne tarkisti tarkemmin ja ei paljoa kiinnostamut mun ID korttia katella. Mitä lie ettivät.

Lento Phuketista sitten Kuala Lumpuriin, mukava 1,5h ja makso vain 50€. Kentältä pääsee KL Sentralin isolle asemalle kätevästi Express junalla joka ajelee vain 28min ja maksaa sellasen 10€. Siitä vaihdoin paikallisjunaan kohti hostellia. Jännä tämä hostelli, tää on 38 kerroksisen talon aika ylhäällä. Ilmeisesti joku vanha asunto, mikä on vaan muutettu ns. hostelliks. Niin täällä näyttäs suurin osa olevan ihan asuntoja vaikka muutama vastaava hostelli ja yksi hotelli on samassa yhteydessä. Tässä on iso olkkari+keittiö ja kaksi huonetta missä molemmissa kolme kerrossänkyä. Ei täällä nyt ole kun mun lisäks kaksi asukasta, muuten voiskin olla vähän vilinää päällä. Talon katolla on tosi makee uima-allas, mistä on aika huikeat näköalat kaupungille!

Ensimmäiset kaupunki kierrokset

Ekana iltana tietty heti vähän kurkkailemaan kaupunkia. Ajattelin painella Bukit Bintangin alueelle josta löytyy useita kauppakeskuksia, katuruoka-alueita ja baarikatu. Alko olemaan oma puhelin siinä kunnossa että kohta se hajoaa niin kävin ostamassa uuden IT-kauppakeskuksesta Low Yatista. Sieltä löytyy melkeen mitä vaan elektronista laitetta mitä mieleen tulee. Puhelimen hinta ois ollu suomessa 549€, mutta täällä se makso 390€ ja kaupan päälle sai 100€ arvoset kuulokkeet. Ei siis yhtään huonommat kaupat. Jatkossa saa nyt sitten vähän paremman laatusta kuvaakin otettua.

Vieressä on Jalan Alorin katuruokapaikka mikä on Kuala Lumpurin kuuluisin ruokamarkkina. Ihmisiä riittää pilvinpimein ja erilaisia ruokia on laidasta laitaan. Otin tällä kertaa ihan Nasi Gorening joka on paikallinen mausteinen paistettu riisi. Erittäin hyvää ja hinta oli reilut 2€. Vieressä ois ollu myös Changkat Bukit Bintang joka on kuuluisa pienistä baareistaan, mutta tällä kertaa ei jaksanut vaivautua vaan sänky alko kuullostamaan paremmalta vaihtoehdolta matkustamisen jälkeen. Oli tämä kyllä vähän kultturishokki melkein suoraa kun tulee pieneltä rauhalliselta saarelta jolla ihmisiä on ehkä yhteensä saman verran kun tällä perus kadulla samaan aikaan.